s

s

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

LATELY


Nää molemmat kiitos nyt heti! Tartossa säät on ollut tosi vaihtelevia. Yhtenä päivänä tulee lunta monta senttimetriä ja seuraavana on jo lämmin ja kuivat kävelytiet. Tänään oon kyllä saanut taas nauttia tuosta ihanasta sinisestä taivaasta, mutta ei tuo aamupalakaan pahitteeksi olisi ollut. Kuva on Dorpatin buffetaamiaiselta, jossa käytiin äitin, iskän ja Pönkin kanssa niiden vikana päivänä Tartossa. Hintaa tuolla on 7,5e/hlö.


Just tunti sitten järkytyin kun huristeltiin ratikalla Hakaniemen torin ohi ja bongasin kadunvarressa tulppanikimppuja kympillä. Pitää alkaa hyödyntää nyt oikeesti noita Viron edullisempia hintoja! / Klinikalla oon pannut muuten merkille (ainakin) yhden hassun jutun. Lääkärit käyttävät usein lyhyitä takkeja, joskus jopa sen kanssa valkoisia housuja. Osa käyttää kyllä tuota tuttua pitkää valkotakkia, mutta tosi monta kertaa oon luullut jotakin lääkäriä hoitajaksi. Musta jotenkin tuntuu että Suomessa se on joko se valkotakki tai sitten leikkaussalivaatteet. Tartossa (Virossa?) on siis aika sekalaista tuo lääkärien pukeutuminen.


Matkalla Sagalle treenaamaan potilaan tutkimista sisätautien propedeutiikan käytännön koetta varten! Vähän liikaa taisi tulla kiinnitettyä huomiota tuohon karvaiseen söpöläiseen... Nyt on koe ohi ja turhaan taas jännitettiin. Koe oli siis moniosainen: maanantaina professori jakoi kaikille oman potilaan, jonka jokainen kävi tutkimassa itsekseen. Tiistaina kaikki joutuivat erikseen professorin tenttaukseen, jossa vartin aikana piti tutkia jotakin tiettyä elinjärjestelmää omalta potilaaltaan ja vastata teoriakysymyksiin. Tänään piti palauttaa "haige uurimise lugu" eli anamneesi+raportti potilaan tutkimisesta (mikähän on vastaava termi suomeksi??). Vielä parin viikon päästä pitää käydä keskustelemasta omasta tekstistään proffan kanssa, mutta periaatteessa kurssi on nyt ohi.


Ja sitten päästäänkin tähän päivään. Koska loppuviikko on vapaata, hyppäsin aamulla Tartto-Tallinna -bussiin ja siitä laivalla kohti Suomea. Nyt istun junassa matkalla Seinäjoelle. Ihana pääsiäisviikonloppu tulossa! Sen oon muuten näillä reilun 10h matkoilla todennut, että nää on kyllä ehdottomasti parasta aikaa lukea. Ei oo mitään parempaakaan tekemistä ja aika pitää saada kulumaan. Ja aikaahan se opiskelu vie, etenkin kun nuo farmakologiaan opeteltavat lääkkeet ei meinaa loppua ikinä...

torstai 17. maaliskuuta 2016

VIIKON POSITIIVISIA

Viime viikolla koulu vei kaiken energian ja moni asia tuntui menevän ihan päin prinkkalaa. Vastaiskuksi koitinkin keksiä joka päivästä jotakin positiivista. Samaa oon jatkanut tälläkin viikolla, koska why not! Viime aikoina ilostusta herättäneitä asioita:


- Keltaiset tulppaanit, niistä tulee heti niin keväinen fiilis! Nuo on myös niin edullisia (2-3e), että en tiedä miksi niitä ei silti tule useammin ostettua... Ehkäpä nyt kevään tullen :)


- Kotona tehty jauhelihamakaronilaatikko <3 Maailman helpoin (ja herkullisin) arkiruoka. Kuvasta puuttuu makaronilaatikon kanssa pakollinen Heinzin ketsuppi.

- Parin tunnin hikiset koristreenit! Oli ihan hirmu kivaa, vaikka pelasinkin ekaa kertaa sitten yläasteen, enkä ollut mitenkään erityisen hyvä. Tärkeintä on silti se, että oli hauskaa! Jälkikäteen huomasin jäätävän kokoisen vesikellon isovarpaan alla, saa nähdä miten lauantain koristurnauksen käy. Nyt kun sattuu kävelykin ihan himskatisti...


- Löysin vihdoin uudet mustat farkut Mangosta! Vanhat kulahtaneet heitin pois jo tammikuun lopussa, mutta vasta nyt löytyi kunnolliset tilalle. Mä oon niin hankala housushoppailija, että oksat pois. Joko ne on aina lahkeista ihan liian pitkiä, ei muuten vaan istu tai takapuoli ei mahdu ollenkaan sisään housuihin. Mut nyt tärppäs :) Noh, lahkeet pitää noistakin lyhentää.


- Punaiset viinirypäleet taltuttaa hyvin makeanhimon. Onhan noissakin paljon sokeria, mutta silti parempi vaihtoehto karkille ;-D

- Kivasti mennyt farmakologian koe. Kyllä se vaan nostaa motivaatiota kun näkee onnistuvansa. (Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että nyt on päästy mua oikeasti kiinnostaviin lääkkeisiin.)


- Uusi puuteri Essenceltä! Tuon pitäisi sopia kaikille ihonsävyille, eikä mulla ainakaan oo valittamista! Tässä samassa on pakko hehkuttaa myös saman merkin poskipunaa sävyssä Adorable. Niin moni meikkivloggaaja on tuota suositellut, että oli pakko itsekin kokeilla - enkä joutunut pettymään! Yleisestikin oon tykännyt Essencen meikeistä - yksi merkin ripsareista on mun ehdoton suosikki, ja nudehuulipunista ja huultenrajauskynistäkin oon myös tykännyt. Ootteko te kokeilleet kyseistä merkkiä?

- Meidän ryhmä. Ennen klinikkaan siirtymistä meidät enkkuluokkalaiset jaettiin uudelleen kahteen ryhmään ja oon kyllä erittäin tyytyväinen meidän porukkaan! :)

- Tuleva viikonloppu, jolloin on luvassa toogasitseilyä ekaa kertaa ikinä virolaisten kanssa ja lauantaina se koristurnaus. Jaiiiiks!

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

PIZZAPIIRAKKA

En olekaan pitkään aikaan jakanut mitään reseptiä teille, joten täältä pesee taas vaihteeksi! Janne tuli tänään kotiin tarjousjauheliha mukanaan, joten päätettiin väsätä siitä meidän molempien lempparipizzaa. Tällä kertaa leivottiin taikina suoraan piirakkavuokaan, joten nimitetääs tätä nyt sitten pizzapiirakaksi. Lisäksi tehtiin taikina kaura-, riisi- ja tattarijauhoista, joten koostumuskin muistuttaa enemmän piirakkataikinaa kuin sitä normaalia vehnäjauhoista tehtyä pizzapohjaa.


Ainekset

pohja:
2dl lämmintä vettä
11g kuivahiivaa
ripaus suolaa
loraus öljyä
1,5rkl psylliumia
4 dl jauhoja ( 2dl tattarijauhoja, 1dl kaurajauhoja, 1dl riisijauhoja)

täytteet:
tomaattipyreetä/ketsuppia
paistettua tacomaustettua jauhelihaa
paprikaa
tomaattia
punasipulia
mustia oliiveja
fetaa
juustoraastetta


Liuota hiiva lämpimään veteen. Lisää suola, psyllium ja öljy mukaan puuhaarukalla sekoittaen. Anna turvota hetki. Sekoita jauhot keskenään ja lisää pikkuhiljaa nesteen joukkoon, koko ajan sekoittaen. Koostumuksesta pitäisi tulla paksua, mutta sellaista että pystyy edelleen sekoittaa puuhaarukalla. Sormiin taikina ei saisi tarttua. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan ja painele reunoja myöten. Esipaista pohjaa viitisen minuuttia 225 asteessa. 

Sitten täytteet! Luonnollisestihan ne voivat olla mitä vain, mutta ohjeen kombo on muodostunut ainakin meidän lemppariksi. Kun täytteet on lisätty, paista vielä 20-30min tai kunnes juustopinta on sopivan ruskettunutta. Sitten vain naattimaan!


Mitä te tykkäätte laittaa pizzan päälle? Jakakaa teidän suosikkiyhdistelmät!!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

KIIREINEN VIIKKO

Tältä meidän ruokapöytä useimmiten näyttää...:D


Viime postauksesta alkaa olla tasan viikko, ja pakko sanoa, että viimeiset seitsemän päivää ovat olleet erittäin kiireisiä ja jopa hieman stressaavia. Äiti, iskä ja pikkusisko lähtivät lomansa seuraavaa etappia kohti tiistaina, ja sen jälkeen alkoikin pänttääminen perjantaista farmakologian tenttiä varten. Tiistaina loppuivat myös luennot, mikä tarkoitti sitä, että keskiviikkona meidän ryhmällä alkoi itse kontaktiopetus. 

Kerroinkin aiemmin, että kolmosen kevät koostuu kahdesta kurssista: farmakologiasta ja diagnostiikasta. Jälkimmäinen jakautuu pienempiin osiin - sisätautien propedeutiikka, traumatologia, liikuntalääketiede, labralääketiede, radiologia ja kirurgia. Syklit kestävät aiheesta riippuen muutamasta päivästä useaan viikkoon, jolloin joka päivä on pakollista opetusta pari tuntia. Nyt keskiviikkona meillä siis alkoi kolmen viikon mittainen sisätautien propedeutiikka, jossa opetellaan potilaan haastattelemista ja tutkimista. Viroksi. Meidän tutkintohan on periaatteessa englanniksi, mutta suurin osa potilaista ei yksinkertaisesti osaa muita kieliä kuin viroa (tai venäjää). Kielitaidon vahvistamiseksi meille järjestettiin yhden pisteen "valinnaisaine": Patsiendi uurimine eesti keeles eli potilaan tutkiminen viroksi. Tätä meillä on siis syklin aikana muutamana päivänä itse praksien jälkeen. Ensimmäisten kolmen päivän aikana ollaan ehditty harjoittelemaan anamneesin eli esitietojen ottamista ensin parilta (muun luokan seuratessa vierestä) ja sitten ihan oikealta potilaalta parin kanssa. Anamneesit on saanut kirjoittaa joko englanniksi tai viroksi. Myönnettävä on, että stressiä tuli otettua tuon vieraan kielen puhumisen suhteen, etenkin aluksi. Jälkikäteen tuli huomattua, että kuivaharjoittelu professorin silmän alla oli paljon kamalampaa kuin oikean potilaan haastatteleminen, haha! Eiköhän tää kieli ala tästä sujua. Mutta vinkkinä vaan täällä Tartossa opiskeleville preklinikkalaisille (jotka luette tätä): Hommatkaa virolaisia kavereita ja puhukaa viroa, koska kyllä sen osaaminen helpottaa elämää sitten klinikassa! :)